Aika Eilinen

Aika Eilinen
Vastaava toimittaja:
Timo Simula
Sähköposti: aika.eilinen(at)pp.inet.fi

Superpallomuistoja 70-luvulta

Lauantai 26.2.2011 klo 10.35 - Timo Simula


Joitakin vuosia sitten törmäsin porilaisella kirpputorilla tavaroihin, jotka vanhoista hintalapuista päätellen olivat paikkakunnalla menneinä vuosikymmeninä toimineen lelukaupan jäämistöä. Koska kyse oli selvästi ylijäämätavaroista, ei erässä ollut varsinaisia aarteita. Olipahan tavaraa, joka ei aikanaan ollut mennyt kaupaksi; osa sen vuoksi, ettei se kiinnostanut ostajia, osa varmasti siksi, että sitä oli varastossa liikaa.

Jotain mielenkiintoista toki löysin. Myynnissä oli pieniä pusseja, joihin oli pakattu kolme värikästä superpalloa kuhunkin. Pallot olivat juuri sitä mallia, joita itse pidän aitoina superpalloina: läpikuultavia palloja, joiden sisällä kiemurtelee värikäs spiraalinauha.

ae_superpallo.jpg

Muistot ensimmäisistä superpallokokemuksista tulvahtivat mieleen – ja olihan niitä palloja pakko ostaa.

Hi-bouncing ball -otsakkeella varustetussa myyntipakkauksessa näytetään, kuinka superpallo pomppaa yli omakotitalon ja kirkontornin. Pakkauksen takana on ohjeita pallotteluun. Sieltä selviää myös, että nämä pallot on valmistettu Japanissa. Aitoja ja alkuperäisiä superpalloja ne eivät siis ole. Pakkaus lienee peräisin 70-luvun alkupuolelta.

Superpallot syntyivät vuonna 1965, kun kalifornialaisen kemistin, Norman Stingleyn keksimää synteettistä kumia alettiin käyttää villisti pomppivien pallojen valmistuksessa. Amerikassa superpalloista, joita markkinoitiin nimellä Super Ball, tuli vuoden 1965 kesän ja syksyn suurin villitys.

Mutta milloin superpallot tulivat Suomeen? Tähän kysymykseen en osaa vastata, mutta ehkä joku lukijoista voi auttaa. Omaan elämääni superpallot tulivat luultavimmin 1970-luvun alussa tai alkuvuosina. Silloin pompoteltiin nimenomaan näitä, hauskan näköisiä japanilaisia palloja.

Lähteet:

http://www.ideafinder.com/history/inventions/superball.htm

http://en.wikipedia.org/wiki/Super_Ball

Avainsanat: superpallo, hi-bouncing ball


Kommentit

31.1.2013 23.07  Päiviivi

Ensimmäiset muistikuvat "supparista" on keväältä 1973. Olimme muuttaneet talvella hiekkapihasta asfalttipihaan jossa saatoimme sellaisella pompotella hallitusti. Hiekkapihassa kun vähänkään isommat kivet saattoivat kimmauttaa pallon minne sattuu, joten siellä se ei ollut mikään hitti. Tuo paketin pallo oli se ensimmäinen ja yleisin ja jouduimme merkkaamaan kuulakärkikynällä kukin omat pallomme sekaannusten estämiseksi. Kerran joku paiskasi pallonsa asfalttiin niin kovaa, että se meni kauniisti halki. Tasan puoliksi. Joidenkin palloja oli järsitty ja ne saattoivat kimmahdella sinne tänne kolon osuessa maahan ja omistaja yritti tietysti vaihtaa sitä ehjään.
Myöhemmin markkinoille tuli eri kokoisia palloja, puolta pienempiä, halkaisija suunnilleen 1,5 cm, sekä isoja, hieman pingispalloa suurempia. Pieni palloni oli läpinäkyvä missä oli tuo kirjava spiraali, mutta isompi olikin vaaleanpunainen läpinäkymätön. Löysin sen jokin aika sitten vintiltä lasteni leluista ja kas, oli alkanut kovettua ja halkeilla. Eipä kestä enää kolmannen sukupolven leikkejä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini